Oih, sanoi merisiili

08/11/2012 8:21 pm | Kategoria(t): Selkärangattomat | Jätä kommentti
Siili_feb2013

Hämmästyttävää, miten vaikeaa näin kauniin eläimen kuvaaminen on.

Vaihdettiin tänään vettä. Vedenvaihto on aina jännää aikaa, kun mikä tahansa altaan eliöistä voi luulla kevään tai sadekauden tulleen. Tänään se oli merisiili. Jos ette tiedä hirveästi merisiilien anatomiasta niin täältä voi katsoa selventäviä kaavakuvia. Piikkipallon kummallakin puolella on siis aukko, toisesta eläin syö kalkkilevää ja toisesta p***oo sementtiä. Jälkimmäisen aukon ympärillä on viisi pikkuista koloa, ja niistä leyhähti valkoinen pölypilvi sukusoluja. Vähän harmittaa että meillä ei ole kuin yksi siili, mutta toisaalta, merisiilitoukkien eläminen kuukausien ajan osana eläinplanktonia olisi kai altaassa epätodennäköistä.

Kuvittelua ja päivitystä

18/12/2011 2:12 pm | Kategoria(t): Selkärangattomat | 1 kommentti

Synkän joulukuun etu on se, ettie päivänvalo heijastu akvaarioon vaan on hiukan helpompi ottaa kuvia.

Vuokkokalat vuokossa

Vuokko on asettunut paikoilleen ja vuokkokalat ovat keksineet mitä sillä tehdään. Vähintään toinen vuokkokala on vuokossa lähes koko ajan. Vuokko on kasvanut hyvin, mutta sen väri on kaukana alkuperäisestä vaaleanvihreästä, eikä lajille tunnunsomaisia kuplia lonkeroiden päissä juurikaan näy.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PIenessä kuvassa on vuokko ihan uutena, muutos näkyy aika hyvin. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuokko on siitä hyvä selkärangaton kuvattavaksi, että se on esillä valoisaan aikaan. Toisin kuin käärmetähdet.

Käärmetähti hämärissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oikeastaan kyllä jännitävimpiä ovat käärmetähdet ja sitten nämä norsukotilot, joita ei ensin näe lainkaan. Sitten jos ruokaa painuu pohjaan asti, jostain nousee kärsä, hiekka tärisee, ja kotilo nousee pintaan.

Tämän nimi ei oikeasti ole norsukotilo

Surullinen juttu

30/11/2011 6:06 pm | Kategoria(t): Kalat, Selkärangattomat | 3 kommenttia

Meiltä on kuollut kolme kalaa: molemmat uudet hankinnat ja toinen helmikardinaaliahvenista. Huumekala oli ponteva ja uiskenteli ympäriinsä ja söi ötököitä pohjalta. Ja katosi. Keisarikala oli arka mutta naposteli mysistä ja kampasimpukkaa, ja sitten se vaan makasi kuolleena Catalaphyllian vieressä.  Ja seuraavana päivänä toinen helmikardinaaliahvenista löytyi kuolleena, se oli tullut meille aikuisena 2,5 vuotta sitten.

Laakamatoja on edelleen, niitä on hävitetty mekaanisesti imuroimalla ämpäriin ja palauttamalla madoton vesi takaisin kun ötökät ovat laskeutuneet takaisin. Voi olla, että merisiili kiinnostui niistä vähän. Ensimmäistä kertaa nähtiin merisiilin jalat läheltä, tuolla piikkien välissä on sellaisia rentoja letkuja joita se heittelee rytmikkäästi lasiin ja pystyy liikkumaan huomattavaa vauhtia. Allaolevassa kuvassa se oli hilannut itsensä puoliväliin etunurkkaa ja roikkui siinä noin 16 jalallaan samalla kun heitteli noin neljällä jalalla suuhunsa jotain välipaloja (toivottavasti laakamatoja mutta saattoi olla levääkin).

Merisiili ja laakamatoja (oikealla).

Uutta eläväistä

20/11/2011 9:42 pm | Kategoria(t): Kalat, Selkärangattomat, Yllätyksiä | 1 kommentti

Meillä on kaksi uutta kalaa: huumekala (Synchiropus picturatus) ja kirjokeisarikala (Pygoplites diacanthus). Kirjokeisarikalalla on hankalan lajin maine, mutta tämä yksilö on kuulemma syönyt kaupassa mysistä.

Kesäkuussa kirjoitin, että meillä on paikoin samettimaista viininpunaista levää. (Sitä näkyy tuossa alla Rumpellan juurella). Se ei vaan ole levää, valkoiseen ämpäriin otettuna se vilistää. Laakamatoja. (”Tahmatassuja”, sanoi Fredrikson ääni väristen. Muumipapan uroteot.)
Punaruskeita laakamatoja jotka viihtyvät valossa eli ilmeisesti elättävät symbioottisia leviä.
Minusta nämä ovat pienempiä kuin ne joita surmattiin dippaamalla Catalaphyllia -korallista, ehkä puoli milliä pitkiä. Convolutriloba retrogemma olisi kai isompi ?
(Se ei kuulemma ole enää laakamato vaan alkusuinen, KVW. )

Kasvua

17/10/2011 7:53 pm | Kategoria(t): Kalat, Selkärangattomat | Jätä kommentti

Merisiili on löytänyt elämäntehtävänsä: se viilaa takalasista levää. Ja kun syö paljon vihanneksia, kasvaa isoksi ja vahvaksi. Katsokaa vaikka:

Siili lokakussa.

Siili elokuussa.

On tuo Rumpellakin kasvanut taas.

Rumpella lokakuu 2011

Rumphella huhtikuussa 2009

Uutta elämää

02/09/2011 7:48 pm | Kategoria(t): Kalat, Selkärangattomat | Jätä kommentti

Viirukirjoahvenet olivat vähentyneet vähitellen, ja nyt oli tarjolla täydennystä parveen. Viisi uutta pientä tyttöä liittyi sujuvasti parveen. Ne ovat aktiivisempia Lysmata-rapujen puhdistusasemien käyttäjiä, ja menevät mielellään hoitoon yhdessä. ennätys mitä on nähty on kaksi rapua hoitamassa viittä kalaa.

Niiden lisäksi altaaseen tuli käärmetähti, rapuja , kotiloita ja karamellitokko (Amblygobius rainfordi).

Kiroileva merisiili

13/08/2011 6:29 pm | Kategoria(t): Kalat, Korallit, Selkärangattomat | Jätä kommentti

Nyt tuli lisää uutta elävää: hintelä merisiili, vihreä kuplavuokko ja toistaiseksi tuntematon vaaleahko koralli, joka rakenteeltaan muistuttaa ”meat corals”.

Siili siivoaa etulasia.

Jennalle terveisiä (jos se taas aikoo kysyä että miksei etulasia ole siivottu ennen valokuvien ottamista: merisiilit tykkää syödä lasissa kasvavaa levää.  Helmikardinaaliahventen pitäisi innolla viihtyä merisiilin piikkien lomassa, mutta sitä intoa ei ole vielä näkynyt. S e voi tietenkin liittyä siihen, että kalat ovat vanhoja ja siili taas aika nuori. Kuvassa näkyy myös sellaisia koralleja jotka voi meillä kohtuullisesti:  caulastraea.

Helmikardinaaliahvenet Catalaphyllian suojissa.

Helmikardinaaliahvenet ovat sen sijaan päättäneet viihtyä Catalaphyllian lonkeroiden lomassa.  Upouudessa niistä kertovassa kirjassa sanotaan niiden tekevän samoin Lembehin salmessa.   (Alejandro A. Vagelli: The Banggai Cardinalfish: Natural History, Conservation, and Culture of Pterapogon Kauderni, s. 13. John Wiley and Sons, 2011. ISBN 9781119950363 )

Luvassa näkyy myös pienenpieniä Funghia-koralleita (ne vihreät lättänät), sekä se uusi, kermanvaalea koralli, ja sen oikealla puolella punainen korallli joka saattaa olla tuon uutukaisen sukulainen.

 

Kuplavuokko kuvan keskellä.

Kuplavuokkokin ujostelee kivenkolossa, eivätkä vuokkokalat ole vielä keksineet sitä.

 

Tilannekatsaus

28/02/2010 5:58 pm | Kategoria(t): Kalat, Korallit, Selkärangattomat | Jätä kommentti


Kuukausien tauon jälkeen kokokuvan paikka.
Hyvä uutinen: kalat voivat hyvin.
Takalasi on kasvanut melkein umpeen kalkkilevää, etulasista se poistettiin kuvanottoa varten.
Kivissä ja pohjassa kasvaa kahta lajia rihmalevää, vihreää suoraa ja ruskeampaa kiharampaa. Sargassolevä on noussut jälleen keskimmäiseen kiveen, saniaismainen Caulerpa kiemurtelee korallien joukossa, kahta erimallista Halimeda-levää on myös.

Happamuus- ja kovuusongelmat ovat raastaneet eniten selkärangattomia ja levymäisiä Montopora-koralleja. Kahdesta Stylophorasta ruskeampi voi huonosti, pinkki entistä paremmin. Catalaphyllia ja rehottaa, Turbinaria ja Pavona voivat ihan hyvin.

Levähdyksen jälkeen

26/02/2010 10:29 am | Kategoria(t): Kalat, Selkärangattomat | Jätä kommentti

Kovuus on noussut, pH on noussut, levämäärä alkanyt vähentyä.
Kalkkilevää kasvaa, myös etulasissa.

Leväperäisyyttä

10/12/2009 8:13 pm | Kategoria(t): Selkärangattomat | Jätä kommentti

Blogin lisäksi olemme laiminlyöneet akvaarion hoitoa, ja nyt se näkyy.
Balling-nesteet olivat päässeet loppumaan. Takalasissa kasvavasti kalkkilevästäkin voi päätellä, että kalsiumia on riittävästi, ja sen vahvisti mittauskin. Mutta kovuus oli pyrstöllään, ja pH heittelehtii ja pysyy koko ajan liian alhaalla.

Eilisten mittausten jälkeen on pumpattu pikkuhiljaa ruokasoodaa niin että KH on noussut puoli astetta. Alhaisen pH:n yhdeksi syyksi arvelen hiilidioksidin liian suurta määrää. Tavalla tai toisella siihen voi liittyä ala-altaan Chaetomorpha-levän kato. Mutta onko ongelma leväperäinen vai kuoliko levä happamuuteen ?

Jalaton käärmetähti

Jalaton käärmetähti - vanhuus vai vesiolot ?

Hälyttävin oire on kuitenkin ollut raidallisen käärmetähden jalkojen tynkiintyminen. Kuvissa käärmetähti nyt ja heinäkuussa, kun se muutti tähän altaaseen (käärmetähtien kuvaaminen on toivotonta hommaa, koska ne liikkuvat vain hämärissä loukoissa).

Toinen samanlainen on päällisin puolin kunnossa. Ikäähän näillä kahdella on ainakin 8 vuotta, taitavat olla meidän vanhimpia selkärangattomia.

Käärmetähti terveenä

Käärmetähti kavereineen heinäkuussa

Kirjoista ja webistä olen oppinut sen verran, että käärmetähdet käyttävät läpinäkyviä hapsujaan siihen, että siirtyvät ruoan päälle eivätkä siirrä ruokaa suuhunsa kuten monet muut piikkinahkaiset. Ja katkenneen jalan tilalle voi kasvaa uusi.

Seuraava sivu »

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.
Entries ja kommentit feeds.