Maitomainen sävy

10/02/2013 8:37 pm | Kategoria(t): Yllätyksiä | Jätä kommentti

Kalsiumreaktorille tehdyn onnettoman säädön ansiosta altaaseen päätyi aineita jotka muuttivat veden läpinäkyvyyttä dramaattisesti. Samanlainen seikkailu on nähty noin viisi vuotta sitten.

 

Maito1Ensin oli todella hurjan näköistä.

maito2

40 min myöhemmin alkoi jo vähän seljetä.

maito3

Illalla allas oli jo melkolailla entisellään.

 

 

Uutta eläväistä

20/11/2011 9:42 pm | Kategoria(t): Kalat, Selkärangattomat, Yllätyksiä | 1 kommentti

Meillä on kaksi uutta kalaa: huumekala (Synchiropus picturatus) ja kirjokeisarikala (Pygoplites diacanthus). Kirjokeisarikalalla on hankalan lajin maine, mutta tämä yksilö on kuulemma syönyt kaupassa mysistä.

Kesäkuussa kirjoitin, että meillä on paikoin samettimaista viininpunaista levää. (Sitä näkyy tuossa alla Rumpellan juurella). Se ei vaan ole levää, valkoiseen ämpäriin otettuna se vilistää. Laakamatoja. (”Tahmatassuja”, sanoi Fredrikson ääni väristen. Muumipapan uroteot.)
Punaruskeita laakamatoja jotka viihtyvät valossa eli ilmeisesti elättävät symbioottisia leviä.
Minusta nämä ovat pienempiä kuin ne joita surmattiin dippaamalla Catalaphyllia -korallista, ehkä puoli milliä pitkiä. Convolutriloba retrogemma olisi kai isompi ?
(Se ei kuulemma ole enää laakamato vaan alkusuinen, KVW. )

Iloista odotusta

16/08/2011 5:44 pm | Kategoria(t): Kalat, Yllätyksiä | Jätä kommentti

Helmikardinaaliahvenet käyttäytyy vähän kummasti. Katsokaa nyt näitä:

Helmikardinaaliahvenpari Catalaphyllia-korallin juurella

Vasemmanpuoleisen posket ovat alkaneet pullistua buldoggimaisesti.

Helmikardinaaliahven leyhyttelee mätimunia.

Kun sitä tuijottaa tarkkaan, huomaa, että se säännöllisin väliajoin avaa suutaan ja mukeltaa siellä olevia mätimunia toiseen asentoon.

Se, että tuosta koskaan kehittyy aikuisia kaloja, on hyvin pieni mahdollisuus, mutta toisaalta, on nuo emokalatkin jo kolmannen polven helsinkiläisiä.

EDIT Kutan arvata saattoi, muutaman päivän kuluttua mäti oli poissa.

Oppimista

15/08/2010 4:19 pm | Kategoria(t): Kalat, Laitteet, Yllätyksiä | 1 kommentti

Meillä on ollut vuoden verran käytössä näppärä pinsettikalan ruokkimislaite.



Se on tehty levämagneetista, putkista ja silikoonista. Ajatus on, etät kun pinsettikala osaa syödä vain öyököitä joita se kaivelee koloista, niin tuoss aon keinotekoinen täytettävä (ja pestävissä oleva) kolo, johon voi tunkea pinsun herkkuja.

Laite toimi pitkään, ja antoi pinsettikalalle sen edun jolla se saattoi kilpailla ahnampien allaskaverien joukossa. Pinsu voi suorastaan paksusti.

Nyt kuitenkin keltapyrstövälskäri on oppinut imaisemaan vettä ruokintalaitteen edessä niin että sekin saa leveään turpaansa pinsun herkkuja. Ja pinsua harmittaa. Seuraamme tapahtumia.

Vastoinkäymisiä

27/09/2009 10:52 am | Kategoria(t): Yllätyksiä | Jätä kommentti

Kimppatilaus Saksasta saapui vihdoin perjantaina, ja tänään oli aikaa asentaa uusia lamppuja.

Kaksi pitkää loisteputkea oli taittunut kuljetuksessa.
Yksi ei muuten vaan syttynyt. Kaksi vanhoista monimetallilampuista hajosi irroitettaessa. ja yksi uusi kiinnittäessä.

Onni onnettomuudessa oli, että saatiin äkkiä Tampereelta varalamppu, ja kerrattiin asennusohjeet: ihan suoraan, ja lampun vaihto on taito- eikä voimalaji.

Käärmetähden hepuli

18/08/2009 5:03 pm | Kategoria(t): Selkärangattomat, Yllätyksiä | Jätä kommentti

Yksi kuudesta käärmetähdestämme sai aamulla hepulin. Yleensä ne piilottelevat kivien ja korallien alla, ja niistä näkyy vain lonkero siellä tai täällä. 

 

Käärmetähti etulasissa

Käärmetähti etulasissa

Kaloja tulee myös raitiovaunulla

06/07/2009 3:14 pm | Kategoria(t): Kalat, Yllätyksiä | Jätä kommentti

Juuri kun kehuin, miten pitkään suunniteltu lajilista meillä on, tuli myyntiin ihan tässä lähellä pulska ja kaunis keltasilmävälskäri. Meillä on ollut sellainen vanhassa altaassa, joten tiedettiin miten hieno kala se on. Ja kun keltapyrstövälskäri ei ollut vielä muuttanut,  uskallettiin ottaa riski.

Keltasilmä (vasemmalla ) ja keltapyrstövälskäri

Keltasilmä (vasemmalla ) ja keltapyrstövälskäri


Tänään sitten muuttivat viimeisetkin vanhan altaan kalat: keltapyrstövälskäri ja lilakeijuahven. Kahden välskärin kohtaaminen vähän jännitti, ja kyllä ne esittelivät veitsiään. Jos on jonkinlaista reviirijakoa, se ei ole vasen-oikea, vaan kenties altaan etu- ja takaosat, mutta jo muutamassa tunnissa ne näyttävät päätyneen melko sopuisaan rinnakkaineloon.

Samenemisia

25/05/2009 9:51 pm | Kategoria(t): Korallit, Selityksiä, Yllätyksiä | Jätä kommentti

Blogeja kai pidetään (myös) siksi, että voi näennäisen anonyymisti kertoa tekemistään tyhmyyksistä ? Meille kävi näes tosi turistit. Lokista näkyy, miten laitettiin allas yli puolilleen vettä, Tunze sitä pyörittelemään ja kipattiin sitten ämpärikaupalla  suolaa sekaan. Sitten lisää vettä sitä mukaa kuin RO-laite tuotti, ja myöhemmin suolamäärän säätö. No muuten hyvä mutta olihan se opittu jo vanhan altaan vedenvaihdoista, että suolan on sytä liueta parin minuutin aikana, ei suinkaan parissa päivässä.  Nyt siinä sitten hyötyaineet reagoivat keskenään… 

Myöhemmät täydennysvesisatsit samalla suolalla ovat liuenneet heti. Tuossa tyhjän altaan suolasatsissa oli kai oleellista hiilidioksidin puute. 

Elävän hiekan (ala-altaassa) lisäyksen jälkeen allas kirkastui. Pari päivää on nyt haettu kiville paikkoja, ja tänään laitettiin yläaltaaseenkin hiekkaa. Ja taas vähän samenee. Ne pari korallia, jotka poseerasivat ylhäällä, saivat paeta takaisin ala-altaseen. (Tää on se dilemma: kivien paikkoja ei voi päättää ilman korallien sovittelua, mutta taas korallit voi laittaa altaaseen vasta kun kivet on olleet vähän aikaa kypsymässä…) Tällä kertaa on melko helppoa, kun altaita on toistaiseksi olohuoneessa kolme kappaletta (jos ala-allas lasketaan omakseen).

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.
Entries ja kommentit feeds.